Karihaaran koulun oppilaiden kysymyksiä kiusaamisesta ja yksinäisyydestä (02/2013)

Yksin

Hei Karihaaran koulun oppilaat! Oletko tullut kiusatuksi tai nähnyt, että toista oppilasta kiusataan koulussa? Tai koetko itsesi yksinäiseksi?

Voit lähettää näihin teemoihin liittyviä kysymyksiä kysymyslomakkeella sivun alareunassa PE 1.3. mennessä. Kysymykset voi lähettää nimettömänä. Vastausten laatu ja asiantuntemus taataan siten, että RAMKin opettajat tarkistavat vastaukset ennen kuin ne julkaistaan nettisivulla.

RAMKin hoitoalan opiskelijat vastaavat kysymyksiin viikolla 10 ja vastaukset ovat luettavissa nettisivustolla hiihtoloman jälkeen.

Ystävällisin terveisin,
ArctiChildren –hankkeen projektityöntekijät

10 kommenttia artikkelissa Karihaaran koulun oppilaiden kysymyksiä kiusaamisesta ja yksinäisyydestä (02/2013)

  1. Nukahdan aina kun luen kokeisiin. Miten voisin välttää tätä ja jaksaa keskittyä lukemiseen?

    • Hei Väsynyt!

      Tämä on hyvä kysymys, eikä siihen välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Annamme sinulle muutamia vinkkejä joita voit kokeilla ja kehittää siten omaa lukemisrutiiniasi.
      Suunnittele aikataulu kokeisiin lukemiselle etukäteen. Lukemista ei kannata jättää viime tippaan. Älä yritä lukea koko koealuetta kerralla, vaan lukeminen kannattaa jakaa alueisiin. Myös lukemisen tauottaminen on tärkeää, pidä tauko vähintään 30 min. välein tai kun et jaksa enää keskittyä lukemiseen. Älä lue pelkästään iltaisin ettei pimeys saa sinua nukahtamaan.

      Ennen lukuhetkeä pieni kävely ulkoilmassa voi piristää. Tuuleta huoneesi jotta saat raikasta ilmaa sinnekin. Toiset tarvitsevat täysin hiljaisen ympäristön lukiessaan kokeisiin, toisille musiikki auttaa keskittymään. Television katselu tai tietokoneella surffailu häiritsevät lukemista, joten ne kannattaa pitää pois päältä. Myös kännykkä kannattaa sammuttaa, jos haluaa keskittyä lukemiseen.
      Käsillä tekeminen saattaa myös auttaa keskittymään luettavaan aiheeseen. Muistiinpanojen kirjoittaminen tai käsitekartan tekeminen auttavat monesti hahmottamaan luettua tekstiä paremmin ja pitävät mielen virkeämpänä kuin pelkkä tekstin lukeminen.

      Terveisin terveydenhoitajaopiskelija Mari ja sairaanhoitajaopiskelija Ilkka

    • Hei!

      Huumeista irtipääseminen vaatii ensisijaisesti oman tahdon ja motivaation lopettaa. Läheisten tuki on tärkeää ja siksi kannattaakin ottaa asia puheeksi luotettavan henkilön kanssa. Ulkoista ammattiapua voi hakea mm. terveydenhoitajalta tai auttavista puhelimista esim. Irti huumeista -päivystävä puhelin. Ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus ja auttaviin puhelimiin voi soittaa nimettömänä.
      Irti Huumeista –päivystävä puhelin: 010 804550

      Terveisin sairaanhoitajaopiskelijat Elina & Jussi sekä terveydenhoitajaopiskelija Tiia

  2. Miten tullaan sosiaaliseksi henkilöksi ja liikkua enemmän ihmisen seurassa. Miten saadaan uusia kavereita; miten tutustutaan uuteen henkilöön?

    • Hei fevsalone!

      Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Sosiaalisuus on luonteenpiirre joka tarkoittaa sitä että viihtyy ja hakeutuu muiden seuraan. Sosiaaliset taidot ovat puolestaan opeteltavissa olevia taitoja toimia ja selvitä sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisuus ei kuitenkaan takaa sosiaalisia taitoja, vaan ne täytyy opetella erikseen. Myös epäsosiaalisen ihmisen on mahdollista opetella sosiaalisia taitoja.
      Sosiaalisia perustaitoja voi harjoitella ja kehittää. Niitä ovat muun muassa itsensä ja muiden esitteleminen, toisen kuunteleminen, keskustelun aloittaminen ja keskustelutaidot, kysyminen ja neuvon tiedusteleminen, toisen vapaamuotoinen haastatteleminen, kohteliaisuuksien esittäminen ja vastaanottaminen ja avun pyytäminen. Sosiaalisista taidoistaan voi pyytää palautetta läheisiltä ihmisiltä. Heidän kanssaan voi harjoitella eri tilanteita sekä esimerkiksi avun pyytämistä ja antamista.

      Uusiin ihmisiin voit tutustua koulussa, harrastusten parissa tai vaikkapa kirjastossa. Sosiaalisia taitoja käyttämällä osaat esittäytyä ja kysyä vaikka kuulumisia. Kaikkien ihmisten kanssa tuttavuus ei kehity kaveruudeksi, mutta ainahan kannattaa kokeilla!

      Terveisin terveydenhoitajaopiskelija Mari ja sairaanhoitajaopiskelija Ilkka

  3. Minua kiusataan koulussa aika pahasti. Mitä voisin tehdä? En haluaisi kertoa asiasta vanhemmilleni, kiusaajat alkaisivat sitten entistä pahemmin kiusaamaan ym.

    • Hei Omena!

      Olet rohkea, kun lähetit kysymyksen meille.
      Kiusaaminen ei johdu sinusta vaan kiusaajien omasta pahasta olosta, jota he purkavat muihin. Sitä ei siis kannata hävetä ja sen takia salata. Usein kiusattu voi ajatella, ettei aikuiselle kertominen auta mitään. Silti kiusaamiseen puuttuminen auttaa lähes aina. Aikuiset ovat vastuussa kiusaamisesi lopettamisesta ja turvallisuudestasi, joten asiasta kannattaa kertoa jollekin aikuiselle joko kotona tai koulussa.
      Koulussa voisit kertoa kiusaamisesta opettajallesi, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle ja he ovat vaitiolovelvollisia ja eivätkä kerro eteenpäin asiasta ilman lupaasi. Olisi hyvä jos kertoisit kiusaamisesta myös vanhemmillesi, sillä se helpottaisi varmasti omaa oloasi.

      Jos et kerro kiusaamisesta kenellekään, ei kukaan osaa puuttua kiusaamiseen ja auttaa sinua siinä. Joten kannustaisimme sinua kertomaan asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle.

      Terveisin terveydenhoitajaopiskelija Mari ja sairaanhoitajaopiskelija Ilkka

    • Hei Quickscope!

      Väsymys ja aikaiset aamuheräämiset ovat ongelma monille meistä.
      Talvisin pimeä aika eli kaamos vaikuttaa myös jaksamiseen. Tällöin unentarve kasvaa, mutta olo voi olla levosta huolimatta väsynyt. Tuolloin kannattaa käyttää päivän lyhyt valoisa aika hyödyksi ulkoilemalla, sillä valo estää kehon ”pimeähormonin” melatoniinin tuotantoa, jonka tarkoitus on saada meidät unisiksi pimeän aikaan eli normaalisti öisin.
      Kannattaa lisäksi miettiä nukutko tarpeeksi öisin. Tutkimusten mukaan nuoret tarvitsevat unta 8-10 tuntia joka yö. Jos koulu alkaa aamulla kello 8:00, kannattaa mennä nukkumaan viimeistään kello 22:00. Fyysinen ja psyykkinen ponnistelu lisäävät unen tarvetta, joten esimerkiksi urheilutreenit tai pitkät koulupäivät lisäävät unen tarvetta.

      Ennen nukkumaanmenoa kannattaa varata aikaa rauhoittumiseen, eikä esimerkiksi jättää läksyjä illan viimeiseksi askareeksi. Myös tietokoneella istuminen, konsolipelit, television katselu tai urheileminen juuri ennen nukkumaanmenoa haittaavat unen saantia. Esimerkiksi hyvä kirja tai rauhallisen musiikin kuuntelu ovat hyviä keinoja rauhoittaa keho ja mieli nukkumista varten.
      Riittävän pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen on aamulla herääminenkin helpompaa.

      Terveisin terveydenhoitajaopiskelija Mari ja sairaanhoitajaopiskelija Ilkka

Kommentointi on suljettu.