Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajahoitajaopiskelija piti vanhempainillan Karihaaran koululla 24. tammikuuta. Illan teemana oli ”koululaisen hyvä arjen hallinta”. Terveydenhoitajaopiskelija piti aiheesta alustuksen viitaten mm. vuoden 2010 kouluterveyskyselyyn Kemi-Tornion alueella jonka jälkeen vanhemmat työskentelivät eri aiheiden parissa pienryhmissä. Vanhemmat lähettivät kysymyksensä terveydenhoitajaopiskelijalle ja kysymyksiin on nyt vastattu opettajien ohjauksessa.
Käy katsomassa kysymykset ja vastaukset alta.
Ystävällisin terveisin,
ArctiChildren –hankkeen projektityöntekijät
Mitä haittaa energiajuomista on kasvavalle nuorelle?
Energiajuomat eivät sovi lapsille ja nuorille, koska ne sisältävät makeutusaineita, värjättyä ja hapotettua vettä sekä korkeita määriä kofeiinia ja tauriinia. Kofeiinilla ja tauriinilla on virkistävä vaikutus, sillä ne kiihdyttävät keskushermoston toimintaa. Energiajuomien sisältämä kofeiini voi aiheuttaa huimausta, vapinaa, huonovointisuutta, levottomuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Kofeiiniherkille nuorille energiajuomien runsas käyttö voi aiheuttaa sydämen tykytystä. Energiajuomat saattavat myös vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua.
Energiajuomilla on vaikutusta myös hampaisiin. Jos energiajuomia juodaan paljon, saattaa pitkäaikainen käyttö aiheuttaa hampaiden kiilteen liukenemista, reikiintymistä, vihlontaa, lohkeilua ja purennan muuttumista. Liiallinen energiajuomien nauttiminen aiheuttaa ylipainoa, sillä yksi energiajuomatölkki sisältää noin 14 sokeripalaa eli noin 165 kcal. Vastaavasti energiajuoman tilalta voisi ottaa hyvänä välipalana esimerkiksi leikkeleellä päällystetyn täysjyväsämpylän, hedelmän ja lasin maitoa, josta tulisi noin 200 kcal. Liiallinen ja pitkäaikainen energiajuomien käyttö aiheuttaa myös riippuvuutta, jolloin oireena voi olla päänsärkyä ja huonovointisuutta.
Lähteet:
THL: Tietopaketti energiajuomista. Hyvä-paha energiajuoma. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/e7363f7a-b052-4fb9-b2a0-ce00659c0914
Nuori Suomi: Energiajuomaesite. http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Urheiluseurat_PDF/Energiajuomaesite_09.pdf
Terveisin,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija
Mikä on säännöllisen ruokailurytmin merkitys painonhallintaan?
Säännöllinen ruokailurytmi ja monipuolinen ravinto on tärkeä osa painonhallintaa, koska se auttaa välttämään hallitsematonta syömistä. Kun nälkä ei pääse kasvamaan liian suureksi, syöminen pysyy paremmin hallinnassa. Säännöllisessä ruokailurytmissä tarkoituksena on välttää pitkiä ateriavälejä, jolloin estetään hallitsematonta syömistä. Säännöllinen ruokailurytmi pitää verensokerin tasaisena, jolloin henkilön vireystila pysyy hyvänä. Suositeltavaa on syödä 3-4 tunnin välein.
Ruokailun ja painonhallinnan apuna voidaan käyttää lautasmallia, jolla on helppo koota ateria ja ruokamäärä pysyy kohtuullisena. Lautasmallia apuna käyttäen hyvän ravinnon ja ravitsemuksen tavoitteet täyttyvät. Lautasmallissa 1/4 tulee olla perunaa, pastaa tai riisiä, 1/4 lihaa tai kalaa ja 2/4 kasviksia sekä salaattia. Lisäksi lautasmalli sisältää lasin maitoa tai vettä, leipäpalan sekä jälkiruokana hedelmän tai marjoja.
Päivittäin tulisi syödä lähes yhtä monta ateriaa samoihin aikoihin. Ruokavalio voi koostua muutamasta runsaammasta, kylmästä tai lämpimästä ateriasta tai useasta pienemmästä, välipalatyyppisestä ateriasta tai näiden yhdistelmästä. Koululaisen on hyvä syödä päivittäin aamiainen, lounas, päivällinen, 1-3 pienehköä välipalaa ja iltapalan. Välipaloina on hyvä ottaa hedelmiä tai marjoja, sillä ne sisältävät runsaasti kuituja ja pitävät näläntunteen kauemmin pois. Tällöin huonojen välipalojen napostelu vähenee.
Lähteet:
Sydänliitto: Säännöllinen ateriarytmi. http://www.sydanliitto.fi/ateriarytmi
Terve koululainen: Rytmitä syömisesi. http://www.tervekoululainen.fi/elementit/ravinto/arkiruokailu/ateriarytmi
THL: Vinkkejä hyviin valintoihin. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikalisa/materiaalit/ravitsemus/vinkkeja_valintoihin
Terveisin,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija
Mitä liikkumattomuus aiheuttaa?
Nykyään nuorten arkiliikkuminen on vähentynyt, mikä johtuu muun muassa tietokoneella ja television ääressä vietetystä ajasta. Lapsena aloitetulla liikunnalla on yhteys hyvään terveyteen ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, joka jatkuu myös aikuisena. Mikäli liikuntaa ei juurikaan ole harrastettu lapsena tai nuorena, ei liikuntaa harrasteta usein aikuisenakaan.
Liikkumattomuus on suuri riski terveydelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee, että liikkumattomuus on itsenäinen terveyttä vaarantava ja toimintakykyä huonontava tekijä. Liikkumattomuus heikentää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä sekä lisää kroonisten tautien riskejä. Liikkumattomuus aiheuttaa ylipainoa, mikä on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Liikkumattomuuden aiheuttamia sydän ja verisuonisairauksia ovat muun muassa sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. WHO:n terveysriskiraportin mukaan liikkumattomuus on kuolemaan johtavien tekijöiden kärjessä korkean verenpaineen, korkean verensokerin sekä ylipainon ja lihavuuden ohella.
Lähteet:
Nuori Suomi: Taustaa liikkumattomuudesta. http://www.nuorisuomi.fi/taustaa-liikkumattomuudesta
THL: Liikunta opiskelu- ja työkyvyn perustana. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/amis/liikunta_ravinto_lepo/tyokyvyn_perusta
Terveysnetti. http://terveysnetti.turkuamk.fi/Tyoikaisten/Terveysliikunta/liikkumattomuus.html
Terveisin,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija
Miten nuoren, joka ei luontaisesti liiku, saisi liikkumaan?
Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja pitäisi välttää ja ruutuaikaa viihdemedian ääressä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Nykyään nuoret viettävät tietokoneella ja television ääressä hyvin paljon aikaa, mikä vaikuttaa liikunnan vähäisyyteen. Myös vanhempien asenteet liikuntaan vaikuttaa nuorten liikkumattomuuteen. Mikäli perheessä ei ole liikuttu paljoa, heijastuu se myös nuoren elämänasenteeseen. Vanhempien tulisi kannustaa ja rohkaista nuoria liikkumaan.
Mikäli nuori asuu lähellä koulua, olisi nuorta hyvä kannustaa pyöräilemään tai kävelemään koulumatkat ja välttää autolla tai bussilla kulkemista. Tämä on niin sanottua arkiliikuntaa, jolla tarkoitetaan kaikenlaista päivän aikana tapahtuvaa liikkumista, mikä ei ole varsinaisesti vapaa-ajan liikuntaa. Arkiliikuntaa voidaan kutsua myös hyöty- ja perusliikunnaksi. Muuta arkiliikuntaa on muun muassa siivoaminen, haravoiminen ja portaiden nouseminen. Arkiliikunta on kannattavaa, koska sen merkitys ihmisen energiankulutukselle on suurempi kuin vapaa-ajan liikuntaharrastuksen. Vaikutus on suurempi, sillä arkiliikunta vaikuttaa pitkin päivää.
Nuorta tulisi kannustaa osallistumaan oman paikkakunnan liikuntaharrastustoimintaan. Esimerkiksi harrastekerho kokoontuu kerran viikossa ja kerhossa kokeillaan eri lajeja tai se voi keskittyä yhteen tiettyyn lajiin, kuten palloiluun tai kuntosalityöskentelyyn.
Liikuntapassia käytetään isommilla paikkakunnilla. Liikuntapassilla pyritään järjestämään nuorille liikunnallista toimintaa monenlaisissa toimintaympäristöissä, tuetaan nuorten omaehtoista liikkumista sekä autetaan nuorta oman lajin etsinnässä. Passin avulla nuori pääsee tutustumaan mahdollisimman moniin liikuntalajeihin ja mahdollisesti löytää itselleen sopivan tavan liikkua.
Erilaiset liikuntatapahtumat voivat luoda nuorille positiivista kuvaa liikunnasta. Esimerkiksi perhekisailut, johon voi osallistua koko perhe, voivat lisätä mielenkiintoa liikunnasta. Perheen olisikin hyvä liikkua yhdessä, sillä yhdessä tekeminen on mukavaa ajanvietettä ja se motivoi koko perhettä liikkumaan säännöllisesti.
Lähteet:
Nuori Suomi: Nuorten liikunnallisia toimintamalleja. http://www.nuorisuomi.fi/nuorten_toimintamalleja
Terve koululainen: Liikuntasuositukset. http://www.tervekoululainen.fi/elementit/fyysinenaktiivisuus/liikuntasuositukset
UKK-Instituutti: Arkiliikunta auttaa painonhallinnassa. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunta_ja_painonhallinta/arkiliikunta_painonhallinnan_apuna
Terveisin,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija
Mennäänkö nukkumaan riittävän aikaisin?
Vuosien 2001-2011 aikana tehdyissä 8-9. luokkalaisten kouluterveyskyselyissä nuorten myöhään nukkumaan meno on kasvanut lähes koko ajan. Vuonna 2011 tehdyssä kouluterveyskyselyssä 27 prosenttia koko maan 8-9. luokkien nuorista oli ilmoittanut menevänsä nukkumaan klo 23:n jälkeen. Se on liian myöhäinen nukkumaanmenoaika, sillä nuoret tarvitsevat riittävät ja hyvänlaatuiset yöunet, jotta heidän terveytensä pysyy hyvänä. Keskimäärin murrosikäinen nuori tarvitsee unta noin 9 tuntia tai enemmän. Syynä nuorten liian vähäiseen yöuneen ovat muun muassa omassa kehossa tapahtuvat nopeat muutokset, elämäntyylin valinta, sosiaalinen paine sekä tietokoneella vietetty aika jutellen kavereiden kanssa tai pelaten tietokonepelejä. Yleensä nuoret myös valvovat vanhemmilta salaa myöhään.
Mikäli nuoren uni jää liian lyhyeksi, ei nuori jaksa keskittyä koulunkäyntiin ja päivisin ollaan väsyneitä. Liian vähäinen uni vaikuttaa ulkonäköön ja painoon. Väsyneenä tekee mieli runsasenergistä syötävää. Univaje vaikuttaa myös terveyteen, esimerkiksi väsymys voi aiheuttaa päänsärkyä.
Vanhempien on hyvä sopia nuoren kanssa nukkumaanmenoajoista, koska yhteisesti sovitut säännöt sitouttavat nuoren noudattamaan sääntöjä. Murrosikään kuuluu kapina, joka on osa nuoren kehitystä. Nuori tarvitsee vielä kuitenkin aikuista ja rajoja. Vanhempien tulisi selvittää nuorelle rajojen tarkoitus, koska ne tuovat nuoren elämään turvallisuutta. Vanhempien on tärkeä sopia nuoren kanssa säännöt nukkumisesta. Esimerkiksi nuoren kanssa voi sopia kotiintuloajoista, jolloin nukkumiselle jää riittävästi aikaa. Myös television katsomisesta, Internetin käytöstä ja tietokonepelien pelaamisesta on hyvä sopia. Tarvittaessa television ja tietokoneen voi sijoittaa perheen yhteisiin tiloihin, jolloin nuoren hyvä yöuni olisi turvattu.
Lähteet:
MLL. Vanhempainnetti. Nuoren uni. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni_ja_ravitsemus/uni/nuori/
Uniliitto 2010. Hyvä uni. Uniuutiset 3/2010. Erikoisnumero. Uniliitto ry jäsenlehti. s. 31-32. http://www.uniliitto.fi/File/HYVa__UNI_2010.pdf
Terveisin,
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija