Ranuan vanhempainilta (11/2012) – Kysymykset ja vastaukset

Rovaniemen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat pitivät vanhempainillan Ranuan yläasteen koululla 14. marraskuuta. Illan teemana oli ”koululaisen hyvä arjen hallinta”. Sairaanhoitajaopiskelijat pitivät aiheesta alustuksen jonka jälkeen he ohjasivat keskustelua pienryhmissä. Vanhemmat saivat kirjoittaa kysymyksensä paperille ja nyt opiskelijat ovat vastanneet kysymyksiin opettajien ohjauksessa.

Käy katsomassa lukemassa kysymykset ja vastaukset jutun alta.

Ystävällisin terveisin,
ArctiChildren –hankkeen projektityöntekijät

10 kommenttia artikkelissa Ranuan vanhempainilta (11/2012) – Kysymykset ja vastaukset

    • Ruutuaika tarkoittaa television, konsolipelien, puhelimen ja tietokoneen ääressä
      vietettyä aikaa. Aikuinen on itse esimerkkinä ja mallina nuorelle. Yhteinen
      liikuntaharrastus on loistava keino viettää yhteistä aikaa kodin ulkopuolella, eikä sen
      tarvitse olla kallista ja hankalaa. Kahden tunnin liikunta ja korkeintaan kahden tunnin
      ruutuaika vuorokaudessa olisi sopivaa.
      http://www.nuorisuomi.fi/lasten-liikunta

      Television katselutottumukset syntyvät perheen elämäntapojen, televisiota koskevien
      asenteiden ja vanhempien esimerkin pohjalta. Vanhemmat ottavat kantaa esim. siihen,
      kuinka paljon televisiota pidetään auki, katsellaanko televisiota yhdessä vai yksin,
      millaisia ohjelmia vanhemmat itse katselevat ja miten lasten tv:n katselua ohjataan.

      Jos lapsen tai nuoren annetaan itse päättää katselutottumuksistaan, sekin on vanhemman
      kannanotto, joka korostaa lapsen vapautta ja kykyä päättää valinnoistaan. Tutkimusten
      mukaan lasten television katselu lisääntyy jos tv sijoitetaan lastenhuoneeseen.
      Vanhemmilla on vastuu siitä millaisia ohjelmia lapsi/nuori katsoo.

      Internetin käyttöön liittyviä hyviä esimerkkejä ovat, sijoittamalla tietokone perheen
      yhteiseen tilaan, näin koneen käytöstä ja siitä keskustelemisesta tulee perheen yhteinen
      asia. Tehokas tapa tutustua lapsen tapaan käyttää tietokonetta on asettua oppilaan
      asemaan. Anna lapsesi näyttää ja opettaa sinulle, mitä hän tietokoneella osaa tehdä.
      Lapset oppivat jatkuvasti uutta koulussa ja kavereiltaan. Etsikää yhdessä lapsille sopivia
      ohjelmia ja nettisivuja, esimerkiksi lapsen lempielokuvasta tai lempiurheilujoukkueesta.
      Opetelkaa yhdessä internetin hyötykäyttöä, esim. etsimällä sivustoja jotka helpottavat
      koulutehtävien tekemisessä.

      Lapsi tarvitsee tuekseen perheen yhdessä sopimia pelisääntöjä, jotta hän oppii
      käyttämään tietokonetta turvallisesti ja hallitusti. Yksi tapa tukea lasta tietokoneen
      käytön hallinnassa on sopia käytölle aikarajat. Mitä paremmin perehdyt ja osallistut
      lapsesi tapoihin käyttää tietokonetta, sitä helpompaa pelisäännöistä on sopia. Erityisesti
      se, miten internetiä käytetään turvallisesti, edellyttää, että sovitaan pelisäännöistä,
      jossa otetaan huomioon lapsen ikä ja kiinnostus.

      Lasten tietokoneen ja internetin käyttöä voidaan suojata ja rajoittaa erilaisilla tietokoneohjelmilla ja ohjelmien turva-asetuksilla. Näitä rajoituskeinoja voidaan käyttää sovittujen pelisääntöjen tukena.
      Erityisesti pienten lasten kanssa teknisten rajoituskeinojen käyttö voi olla perusteltua.
      Kannattaa muistaa, että lapsi oppii jossain vaiheessa kiertämään rajoittimia tai ainakin
      käyttämään tietokonetta kodin ulkopuolella. Tekniset rajoituskeinot eivät myöskään
      välttämättä tue lapsen omaehtoisen, sisäisen kontrollin kehitystä. Harkitusti käytettynä
      nämä rajoituskeinot lisäävät kuitenkin turvallisuutta, ja joskus myös perhesopua, mutta
      eivät korvaa vanhempien osallistumista. Maksullisia ja maksuttomia rajoituskeinoja
      löytyy tietokonekaupoista, internetistä tai internet-operaattorilta.

      Konsolipelien pelaamiseen on hyvä sopia pelaamisen aikarajat, miten paljon kerrallaan,
      monta kertaa viikossa ja mihin kellonaikaan. Varatkaa aikaa myös yhdessä pelaamiseen.
      Olisi hyvä miettiä mitä muuta voisi tehdä kuin pelata. Hyvä pelisääntö on sopia
      pelaamisesta vasta läksyjen tekemisen jälkeen. Pelilaite on järkevää sijoittaa myös
      perheen yhteiseen tilaan. Suosikaa pelejä mitä voisi pelata koko perhe yhdessä.
      viettäkää myös pelittömiä päiviä.

      Mediakasvatuksen työkirja osoitteessa:
      http://mll-fibin.directo.fi/@Bin/47805984216e9a91c582e3e4c0484d17/1354567025/application/pdf/11644135/JKK_MediaTK_pieni.pdf

      Kannustetaan nuorta muihin harrastuksiin ja ystävien pariin. Asiat ovat hyvin jos nuorella
      on yksikin ystävä, jota hän tapaa netin ulkopuolella ja hänellä on jokin muu harrastus
      tietokoneen lisäksi. Nuoren kanssa voi tehdä listan liikakäytön ongelmista. Jos nuori
      viihtyy koneella, voisi miettiä liittymistä esim. ATK kerhoon.

      Asetetaan tavoitteita ja sopimuksia. Sopimusten tekeminen on yksi tärkeimmistä
      keinoista. Jotta nuori kasvaisi hyvällä itsetunnolla varustetuksi ihmiseksi, hän tarvitsee
      vanhempiensa suojaa ja huolenpitoa. Nuoren kannalta myönteisintä kehitykselle on
      vähitellen lisääntyvä liikkumatila ja vapaus niin, että vanhemmat samalla huolehtivat
      hänen turvallisuudestaan ja suhde vanhempiin pysyy avoimena ja luottamuksellisena.
      Kohtuulliset rajat tukevat nuoren myönteistä itsenäistymistä. Rajojen tarkoituksena on
      turvata nuoren hyvinvointi ja turvallisuus. Ne eivät saa olla mielivaltaisia. Jos
      vanhemmat kontrolloivat nuoren elämän pienimpiäkin yksityiskohtia, nuoresta saattaa
      kehittyä aikuisena vanhempiensa ja muiden auktoriteettien hyväksynnästä hyvin
      riippuvainen ihminen – ihminen, jolta puuttuu oma tahto ja uskallus.

      Sopivaa etäisyyttä etsimässä, osoitteessa:
      http://mll-fibin.directo.fi/@Bin/a3d655bd3438d6c15b400e7e0d55ba45/1354645879/application/pdf/11802127/vin-sopivaa-etaisyytta-etsimassa.pdf

      Pitäkää kirjaa laitteella käytetystä ajasta. Kirjaa myös oma mediankäyttösi ja verratkaa
      tottumuksianne keskenänne. Neuvo nuorta välttämään tiettyjä sivuja. Eniten
      riippuvuutta aiheuttava sivusto tai peli kannattaa jättää kokonaan aukaisematta.
      Vanhempien olisi hyvä huomioida pelin ikäraja valitessaan peliä lapselle. Jokaisessa
      myytävässä pelissä on ikärajamerkintä. Useimmista peleistä löytyy PEGI sisältösymboli,
      joka kertoo syyn pelin ikärajaan. Suositeltavaa olisi tutustua pelin sisältöön ennen sen
      hankkimista.

      http://www.peliraati.fi

      Suuri osa kouluikäisistä lapsista ja nuorista pelaa säännöllisesti digitaalisia pelejä.
      Yleensä pelaaminen on nuorelle iloinen ja viihdyttävä kokemus. Muutamat taas
      uppoutuvat pelien maailmaan niin paljon, että pelaaminen vaikuttaa haitallisesti muihin
      elämänalueisiin. Aikuisten on hyvä tutustua lastensa peleihin esimerkiksi pelaamalla
      niitä yhdessä lapsen kanssa ja asettaa järkevät rajat pelaamiselle.

      http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/tietoakasvattajille/pelaaminen/
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_viettaa_liikaa_aikaa_tieto/

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

    • Miten nuori saadaan syömään terveellisesti ja tuleeko malli vanhemmilta?
      Terveellinen ruokavalio on monipuolinen ja ruokailu on säännöllistä. Säännöllinen
      ruokavalio tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä auttaa jaksamaan niin
      koulussa kuin vapaa-ajallakin. Lautasmalli on puolet lautasestasi kasviksia, neljännes
      perunaa, riisiä tai pastaa ja viimeinen neljännes lihaa, kalaa tai proteiinipitoista
      kasvisruokaa. Juomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä ja palanen
      kasvirasvalevitteellä sipaistua täysjyväleipää.

      Jälkiruoaksi sopivat marjat tai hedelmät.
      Lautasmallin avulla voidaan huolehtia ruokavalion monipuolisuudesta. Monipuolisuus
      takaa kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saannin, eikä ylimääräisiä ravintolisiä tai Dvitamiina
      tarvita. Ne voivat olla jopa haitallisia. Lapselle riittääkin tavallinen kotiruoka.
      Jokaisella aterialla on hyvä syödä kasviksia. Pikaruuat ja makeiset puolestaan eivät
      kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Ravitsemuksen lisäksi on tärkeää muistaa huolehtia
      myös riittävästä nesteiden saannista.

      Yön aikana tulee pitkä paasto, jolloin elimistön energiavarastot tyhjenevät. Kunnollinen
      aamupala on tärkeä, jotta lapsi jaksaa koulussa. Aamupala parantaa keskittymis- ja
      oppimiskykyä. Aamupala vaikuttaa koko päivän jaksamis- ja vireystasoon. Aamupala voi
      sisältää esimerkiksi puuroa tai mysliä, rasvatonta maitoa, täysjyväleipää vähärasvaisten
      päällysten kanssa sekä vihanneksia ja hedelmiä tai tuoremehua.

      Koulun tarjoama lounas on terveellinen ja monipuolinen kokonaisuus, kunhan lapsi syö
      kaikki siihen kuuluvat osat. Kun syö päivällä hyvin koulussa, jaksaa paremmin koulun
      jälkeen vielä harrastaa ja huolehtia läksyistä. Päivällisellä kannattaa syödä kevyesti
      samaan tapaan kun lounaalla. Lounaaksi ja päivälliseksi voi syödä esimerkiksi keittoa,
      pari viipaletta täysjyväleipää kasvirasvalevitteellä, runsaasti kasviksia, lasillisen
      rasvatonta maitoa sekä marjoja tai hedelmiä. Keittoruokien lisäksi esimerkiksi broilerija
      kalaruuat sekä vähärasvainen jauheliha ovat kevyttä ruokaa urheilijalle. Täysjyväriisi
      ja – makaroni tuovat vaihtelua perunalle.

      Välipalan voi syödä tarvittaessa aamu- ja iltapäivällä. Välipala auttaa jaksamaan
      seuraavaan ateriaan ja antaa tarvittaessa lisäenergiaa. Välipalaksi tai iltapalaksi voi
      syödä esimerkiksi hedelmiä, marjoja, vähärasvaista jogurttia, rahkaa tai täysjyväleipää.
      Jaksamisen kannalta on tärkeää myös juoda riittävästi. Vesi on paras janojuoma. Vettä
      tulisi juoda tasaisesti pitkin päivää. Ruokajuomana on hyvä juoda rasvatonta maitoa tai
      piimää luuston vahvistumisen turvaamiseksi. ( http://www.nuorisuomi.fi/ravinto .)

      Lisätietoa monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta: Perusasiat ravitsemuksesta
      sivustolla: http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/

      Nuorten ravitsemussuositukset sivustolla:
      http://www.tervekoululainen.fi/elementit/ravinto/aktiiviliikkujanextra

      Ruokailuympäristö ohjaa vahvasti nuorten ruokatottumuksia. Järkipala – hankkeessa
      kysyttiin, mitkä tahot vaikuttavat siihen, kuinka terveellisesti tai epäterveellisesti he
      elävät. Nuorten mielestä vanhemmat vaikuttavat eniten: tottumukset, rutiinit ja tavat
      opitaan kotona. Vanhemmilla on vastuu kotona tapahtuvasta ruokailusta ja ruokavalion
      laadusta. Vanhempien velvollisuus on seurata lasten syömistä ja tarjota kotona
      monipuolista ruokaa sekä pitää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Vastuuta ei pidä
      jättää lasten harteille.

      Lasten ruokailutottumukset muodostuvat opittujen mallien
      kautta. Lapsi oppi seuraamalla ensisijaisesti omia vanhempiaan. Vanhempien
      esimerkki, kasvatustyyli ja kodin käytännöt vaikuttavat paljon siihen, mitä ja miten
      lapset syövät. Vanhemmat osoittavat omalla esimerkillään, toimivatko samalla tavoin
      kuin puhuvat. Liian tiukoista säännöistä voi olla jopa haittaa, parhaiten lapsi saadaan
      syömään kannustamalla. Epäterveellisten naposteltavien kieltäminen kokonaan voi
      johtaa päinvastaiseen tulokseen. Hyvän ravitsemukseen saavuttamisessa keskeistä on
      säännöllinen ateriarytmi.

      Järkipala tutkimuksessa tuli esille että koululla on myös paljon vaikutusta nuorten
      ruokatottumuksin. Koulu voi ohjata ja vaikuttaa nuoria syömään terveellisesti siten, että
      kouluissa ei myydä epäterveellisiä välipaloja eli poistetaan koulusta makeis- ja
      virvoitusjuoma-automaatteja tai sovitaan säännöstä, että välitunneilla ei poistuta koulun
      tiloista esimerkiksi kauppaan tai kioskille. Asettamalla sopivia rajoja ja sääntöjä voidaan
      saada hyviä tuloksia. Koulu voisi järjestä terveellisiä välipaloja, mutta se vaati
      kouluruokailuun lisää määrärahoja, jotta ylipäätään voidaan lisätä täysjyväleivän,
      kasvisten ja hedelmien tarjontaa. Nuorten tietotaidon ja kiinnostuksen lisääminen ja
      ylläpitäminen terveellistä ruokavaliota kohtaan sekä opettaminen ja keskusteleminen
      siitä on tärkeää. Myös toimintatavat, aikuisten läsnäolo ja mallina toimiminen,
      kouluruokailun arvostaminen sekä yhteistyö koulun, kodin aikuisten ja nuorten välillä
      ovat terveen ja hyvinvoivan elämän perusta.

      Lisätietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta, jossa tietoa ja kokemuksia,
      tutkimustuloksia ja toimintatapoja sivustolla: http://www.jarkipalaa.fi/

      Järkipalaa – hankkeen päätulokset, loppuraportti ja terveellisiä välipaloja sivustolla:
      http://www.sitra.fi/haku?search=j%C3%A4rkipalaa
      Ruokajuhlat vanhemmille, jossa kerrotaan nuorten kouluruoasta vanhemmille sivustolla:
      http://www.sre.fi/ruoka.fi/www/fi/ohjelma/hankkeet/loppuraportit/Ruokajuhla_esitys
      09-10.pdf

      Terveisin Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

  1. Miten nuorta voi tukea että hän voisi puhua seksuaalisuudesta vanhemman kanssa?

    • Nuorten seksuaalisuuden tukemisessa vanhemman on hyvä huomioida ikä, kehitysvaihe sekä jo mahdollisesti saatu tieto ja se, mitä nuori haluaa tietää. Luottamuksellinen ja hyväksyvä ilmapiiri keskustelun aikana on paikallaan. Vanhemman on itse hyvä tehdä aloite, olla rehellinen ja kertoa omista arvoistaan ja myöskin perustella ne. Kärsivällisyydellä, uskalluksella ottaa aratkin puheenaiheet käsittelyyn sekä huumorilla selviää kyllä. Lisätietoa voi etsiä vaikka yhdessä internetistä, jossa mm. väestöliitolla ja MLL:lla on asiallista ja ajanmukaista materiaalia. Myös kirjat, dvd:t sekä keskustelut esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa ovat hyviä tiedon lähteitä nuoren hahmottaessa seksuaalista minäkuvaansa.

      Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on olla esimerkkinä nuorelle; vanhempien malli parisuhteessa elämisestä, itsensä ja toisten ihmisten kunnioittamisesta ja suhtautumisesta koko muuhun maailmaan seuraa nuorta läpi elämän. Murrosiässä sitä yleensä kritisoidaan ja arvostellaan, mutta myöhemmin aikuisiässä ja omassa parisuhteessa ja lasten kanssa lapsena nähdyt ja opitut menetelmät eletään todeksi. Paras esikuva lapselle on se lähipiirin aikuinen, joka virheistään huolimatta hyväksyy itsensä, on positiivinen ja kannustaa myös nuorta arvostamaan itseään sellaisena kuin on.

      Lähteet:
      Väestöliitto, murrosikä osoitteessa: http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/murrosika/
      MLL vanhempainnetti, tietoa ja tukivinkkejä osoitteessa: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/ika/12-15/
      MLL Mediakasvatuksen työkirja osoitteessa: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/160d612f755386d53f6316fe9f314bfd/1354001050/application/pdf/11644135/JKK_MediaTK_pieni.pdf
      MLL Mikä suojelee median haitallisilta vaikutuksilta? Osoitteessa: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/160d612f755386d53f6316fe9f314bfd/1354001050/application/pdf/11644135/JKK_MediaTK_pieni.pdf

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

    • TV ja internet on kiinteä osa 2000-luvun nuorten ympäristöä. Sieltä nuori saa erilaista tietoa melkeinpä mistä asiasta/ilmiöstä tahansa, se muokkaa nuoren maailmankuvaa sekä minäkuvaa. Media ja internet toimivat seuralaisena, viihdyttäjänä sekä monenlaisen tiedon välittäjänä.

      Median seksuaalimalli monelle tämän päivän nuorelle on tyly: sinun on oltava kaunis, trendikäs, seurattava muotia, omattava hyvät sosiaaliset taidot eli kaikin puolin menestyvä, jotta sovit siihen kuvaan, minkä media yhdessä teollisuuden kanssa on luonut. Ulkonäkö siis määrittää seksuaalisuutesi, yhteiskunnallisen statuksesi ja menestymisen mahdollisuuden elämässä.

      Seksuaalisuus esiintyy mediassa kauniiden ihmisten suorituksina, temppuina ja on monesti vailla syvempää, koskettavampaa yhteyttä toiseen henkilöön. Puhutaan kyllä rakkaudesta ikään kuin ulkoisena asiana, jota voi hallita, jonka voi suorittaa, eikä yksilöllisenä, ainutlaatuisena tunteena toista kohtaan. Parisuhteet alkavat ja loppuvat, uusi puoliso jo odottaa.

      Internetin tietotulvaa pystyy tuskin kukaan meistä hallitsemaan, joten on vain luotettava omaan kykyyn valikoida tieto itselleen oikeaksi tuntuvista lähteistä. Nuoret, joilla minä-kuvan muototutuminen ja seksuaalisuus ovat vasta kehittymässä, ovat todella suuren haasteen edessä: kuinka valita oikeaa tietoa? Miten voi olla kriittinen asioista, mistä ei ole tietoa eikä kokemusta?

      Vanhempien ja nuorten olisi hyvä keskustella tv:n ja internetin arvoista ja eettisistä periaatteista ja sopia kriittisenä olemisesta sisällön suhteen. Olisi hyvä sopia elokuvien ikärajasuosituksien huomioimisesta ja noudattamisesta. Ikärajat löytyvät esimerkiksi videoiden ja pelien takakansista sekä tv-ohjelmien esittelyosioista. Vaikka kavereiden tavat vaikuttavat netin käyttöön sekä televisio-ohjelmien katsomiseen, myös vanhemmilla on merkittävä vaikutus nuoren tottumuksiin, jotka syntyvät perheen elämäntapojen, televisiota koskevien asenteiden ja vanhempien esimerkin pohjalta. Vanhempien tehtävä on ottaa kantaa ja asettaa rajat mm. ajankäyttöön ja sisältöön. (Mediakasvatuksen työkirjassa käytönvalvonnasta lisätietoa osoitteessa: http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Keeping-tabs-on-my-teens)

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

  2. Miten auttaa nuorta kaverisuhteen luomisessa kun sosiaaliset tilanteet ovat ylipäätänsä niin vaikeita hänelle?

    • Ensimmäisenä olisi hyvä ottaa hiukan selvää mistä sosiaalisten tilanteiden hankaluus johtuu ja minkälaista se hankaluus on. Muutamat eri syyt voivat selittää sosiaalisten tilanteiden hankaluutta ja näiden aiheuttamia hankaluuksia voi joutua lähestymään eri tavalla.

      Syitä voisi olla esimerkiksi: nuoren ujous tai kokemattomuus sosiaalisista tilanteista. Tai voi olla että hän on hiukan kypsempi kuin ikätoverinsa ja karttaa siksi heidän seuraansa. Näiden lisäksi sosiaalisia ongelmia voi aiheuttaa Sosiaalisten tilanteiden pelko, joka voi pahimmillaan olla elämää merkittävästi haittaava psykiatrinen ongelma. Myös Aspergerin oireyhtymä voi aiheuttaa hankaluutta sosiaalisessa kanssakäymisessä, siihen liittyvien sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen ongelmien vuoksi.

      Oli sosiaalisten tilanteiden hankaluuden syy mikä tahansa, on vanhemman tärkeää olla tukena nuorelle, aitona, välittävänä vanhempana. Nuorelle tulisi osoittaa kiinnostusta ja huomiota sekä häntä tulisi kuunnella ja rohkaista. Pienikin parannus itsetunnossa voi rohkaista nuorta hänen muissa ihmissuhteissaan.

      Olisi hyvä hienotunteisesti puhua nuoren kanssa hänen ongelmistaan ja niiden mahdollisista syistä. Voi olla että kysyttäessä nuori sulkeutuu, mutta hän voi avautua myöhemmin ja tällöin vanhemman tulisi olla kykenevä aidosti kuuntelemaan nuorta.
      Jos nuorelle juuri toiseen ihminen tutustuminen on vaikeaa, voi tätä harjoitella ihan kotioloissa. Hänen kanssaan voi yhdessä keksiä ja harjoitella hyviä tapoja aloittaa keskustelu. Hänelle voi kertoa omia kokemuksia nuoruudesta ja uusiin ihmisiin tutustumisesta.

      Jos nuorella on tuttavia, tulisi häntä rohkaista viettämään aikaa heidän kanssaan. Joskus vanhemmat voivat jopa järjestää tapaamisia. Täytyy kuitenkin muistaa, että aina ei ihmisluonteet vain ”natsaa” keskenään yhteen. Nykyään monella nuorella on ihmissuhteita Internetissä esim. eri keskustelupalstoilla tai eri Chat-huoneissa. Jos nuori tuntee itsensä hyväksytyksi jossain Internet-keskusteluissa, häntä voisi rohkaista yrittämään tuoda siellä hänen käyttämänsä taidot ”oikean elämän” sosiaalisiin tilanteisiin.

      Voi olla että nuoren suosimista sivustoista löytyisi suurta apua nuoren sosiaalisiin ongelmiin. Monien keskustelupalstojen ja Chat-huoneiden jäsenet järjestävät isoja tapaamisia. Jos mahdollista nuorta voisi rohkaista osallistumaan näihin, koska hän voisi silloin tavata samanhenkisiä ihmisiä.

      Kuitenkin vanhempien olisi hyvä olla selvillä missä sivustoilla tai keskusteluissa nuori viettää aikaansa. Tämän tiedon hankkimisen tulisi tapahtua hienovaraisesti ja olisi hyvä jos nuori itse avoimesti kertoisi missä ja mitä hän netissä tekee.

      Lisää nuoren yksinäisyydestä löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_on_yksinainen/
      Lisätietoa Sosiaalisten tilanteiden pelosta terveyskirjaston artikkelissa ”sosiaalisten tilanteiden pelko” osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00492
      Keskustelua Sosiaalisten tilanteiden pelosta löytyy muun muassa Tukinet:in keskustelu-osiosta osoitteessa: https://www.tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl?pager_current=1;grp=183;mid=46849
      Mainitusta Aspergerin oireyhtymästä voi lukea lisää autismiliiton nettisivuilta: http://www.autismiliitto.fi/autismin_kirjo/aspergerin_oireyhtyma

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

Kommentointi on suljettu.