Ivalon vanhempainilta (10/2012) – Kysymykset ja vastaukset

Rovaniemen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat pitivät vanhempainillan Ivalon yläasteen koululla 11. lokakuuta. Illan teemana oli ”koululaisen hyvä arjen hallinta”. Sairaanhoitajaopiskelijat pitivät aiheesta alustuksen jonka jälkeen he ohjasivat keskustelua pienryhmissä. Vanhemmat saivat kirjoittaa kysymyksensä paperille ja opiskelijat ovat vastanneet kysymyksiin opettajien ohjauksessa.

Käy katsomassa kysymykset ja vastaukset artikkelin alapuolelta.

Ystävällisin terveisin,
ArctiChildren –hankkeen projektityöntekijät

10 kommenttia artikkelissa Ivalon vanhempainilta (10/2012) – Kysymykset ja vastaukset

    • Jos asuinalueellasi ei ole tarvitsemaasi vertaistukiryhmää, voi sen perustaa myös itse. Vertaistukiryhmän käynnistäminen on mahdollista kenelle tahansa. Ennen kuin vertaistukiryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran ryhmänä, on jo tapahtunut paljon. Joskus, mutta harvoin ryhmä muodostuu sattumalta, eikä silloinkaan aivan itsestään. Useimmiten ryhmän muodostumiseen tarvitaan tavoitteellisia tekoja. Vertaistukiryhmä voi toimia monella eri tavalla. Ryhmän vetäjä voi olla yksi jäsenistä tai ryhmä voi toimia ilman nimettyä ohjaajaa, jolloin ryhmän jäsenillä on yhteinen vastuu ryhmästä. Vetäjä voi olla myös jäsen, joka on myös ammattityöntekijä. Tällaisissa ryhmissä vahvuutena on yhteisen kokemuksellisen tiedon jakaminen ryhmän kesken. Asiantuntijatiedon määrä vaihtelee. Ohjaaja voi olla myös ammattityöntekijä ilman kokemuksellista tietoa.(ASPA 2010,17, 29.)

      Koululaisten vanhemmat voivat verkostoitua esimerkiksi perustamalla vanhempainyhdistyksen tai luokan vanhempaintiimin. Vanhempainyhdistystoiminta on vapaaehtoistyötä koulun kaikkien lasten hyväksi koulun ja paikka-kunnan tarpeen mukaan. Vanhempainyhdistystoiminta kokoaa vanhemmat yhteen ja tarjoaa vanhemmille keskustelufoorumin. Se toimii myös vanhempien vaikutuskanavana edistäen kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhempainyhdistys voi järjestää erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi retkiä, kerhoja, leikkejä, keskusteluja sekä vaikuttamista. Vanhemmat voivat tapahtumien aikana oppia tuntemaan toisiaan ja jakamaan arkeen liittyviä iloja ja suruja. Vanhempainyhdistystoiminta on myös vertaistukea. Vanhemmat voivat myös perustaa vanhempaintiimin, joka on luokkakohtainen, eikä vaadi yhdistyksen perustamista. Suomen vanhempainliiton Internet – sivustolla (http://www.vanhempainliitto.fi) on vanhempainyhdistyksen ja luokan vanhempaintiimin perustamiseen hyvät ja selkeät ohjeet. (Suomen vanhempainliitto 2012.)

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

  1. Millä saa pidettyä nuoret kaidalla tiellä ja miten saa nuoren ymmärtämään että kaikki seura ei välttämättä ole hyväksi?

    • Kaidalla tiellä pysymiseen vaikuttaa moni asia ja toki kaverit ovat siinä suuressa roolissa. Kaidalta tieltä poikkeaminen yleisesti tarkoittaa sitä kun nuori käyttää päihteitä, tupakoi, varastelee, käyttäytyy huonosti/aggressiivisesti eikä noudata yhteisiä pelisääntöjä. Nuoruuteen kuuluu kuitenkin tehdä juttuja joista aikuiset eivät tiedä. Nuoren seuran hyvyys tai huonous tulisi nuoren itse oivaltaa. Yleisesti ajatellaan, ettei nuorten ystävä valintoihin tulisi puuttua. Murrosikä on nopeaa kasvun ja muutoksen aikaa. Lapsi muuttuu biologisen, sosiaalisen sekä tunne-elämän ja järjen kehityksen myötä vähitellen aikuiseksi. (Väestöliitto) http://www.arctichildren.fi/wp-content/uploads/2013/01/Mill%C3%A4-saa-pidetty%C3%A4-nuoret-kaidalla-tiell%C3%A4-ja-miten.pdf

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

  2. Kuinka voi kontrolloida millä sivuilla nuoret ovat ja paljonko mediaan saa ja voi käyttää aikaa?

    • On vaikea antaa aikasuositusta median käytölle. Median käyttö on yleensä kohdallaan, jos se ei mene muun elämän edelle eikä esimerkiksi vie aikaa nukkumiselta. Ellei näin ole, aikuisen pitää puuttua asiaan. Aikuisen valvonta, selvät rajat ja nuoren oma ryhdistäytyminen auttavat nuorta irrottautumaan liiallisesta pelien ja tietokoneen käytöstä. (MLL – Väestöliitto).

      Rajoja ja neuvoja:
      – Kannusta nuorta muihin harrastuksiin ja ystävien pariin. Asiat ovat yleensä hyvin, jos nuorella on yksikin ystävä, jota hän tapaa netin ulkopuolella ja jokin muu harrastus tietokoneen lisäksi.
      – Tee nuoren kanssa lista liikakäytön ongelmista. Lisätkää listaan, mitä hyötyä käytön vähentämisestä on.
      – Neuvo nuorta välttämään tiettyjä sivuja. Eniten riippuvuutta aiheuttava sivusto tai peli kannattaa jättää kokonaan aukaisematta.
      – Miettikää yhdessä uusia harrastuksia. Jos tietokoneiden parissa puuhailu on mieluista, kannattaisiko nuoren liittyä ATK-kerhoon?
      – Tietokoneen voi ohjelmoida siten että saadaan estettyä pääsy tietyille/halutuille sivustoille
      – Ohjaa nuori väkivallattomiin peleihin. Suojele haitallisilta. Pelissä ei ole pakko tappaa eikä ampua. Keskustele nuoren kanssa pelien herättämistä tunteista ja ajatuksista vastaavalla tavalla kuin televisiossa, elokuvissa tai sanomalehdissä esiin tulleista asioista. Vaikket ymmärtäisi pelikulttuuria, selitä nuorelle sepitteellisen maailman ero reaalielämään verrattuna. Myös yhdessä pelaaminen nuoren kanssa ja peleihin tutustuminen helpottaa pelimaailman ymmärtämistä. (MLL).

      Erilaista pelitietoa saa mm. osoitteista
      http://www.pelitieto.net ja http://www.peliraati.fi sekä osoitteesta THL:N nuoret pelissä oppaasta: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/268fdb96-abe2-4a3d-889a-9b2e3374fa87
      Tietoa tietokoneeseen asetettavasta valvontaohjelmasta saa täältä:
      http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Keeping-tabs-on-my-teens
      Yllä oleva sivusto kertoo esim. perheturvasta eli tietokoneelle asennettavan ohjelman ja verkkopalvelun yhdistelmästä, jonka avulla vanhemmilla on mahdollisuus päättää mille sivustolle lapset pääsee ja minne estää pääsy. Se antaa mahdollisuuden tarkastella toimintaraporteista mitä lapset ovat tehneet internetissä. Perheturva antaa sinun myös päättää, keihin lapsesi voivat ottaa yhteyttä verkossa Messengerin ja Hotmailin välityksellä.
      Ikärajasuosituksia koskeva sivusto löytyy osoitteesta:
      http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Itemid=280&lang=fi
      Muita hyödyllisiä linkkejä:
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_viettaa_liikaa_aikaa_tieto/
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_pelaa_vakivaltapeleja/
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_kuuluu_huolestuttavaan_net/
      http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/netti_ja_media2/

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

    • Murrosiän alkuvaiheesta lähtien nuori alkaa irrottautua vanhemmistaan. Vanhempien on tärkeää tuntea nuoren kaveripiiri. Nuorta voi pyytää tuomaan kavereita kotiin ja käydä heille esittäytymässä, vaikka se omaa nuorta nolottaakin. Perheestä irrottautuminen ajaa nuoren yksinäisyyteen. Kaveriryhmä palvelee nuoren yksinäisyyden ja ahdistuksen hallintaa. Ryhmässä nuoret uskaltavat ilmaista itseään ja toimia tavalla jota eivät yksilöinä uskaltaisi. Näin nuoren itsevarmuus lisääntyy ryhmässä. Tämä on osittain seurausta siitä että nuori luopuu omasta yksilöllisyydestään ja hyväksyy muiden ryhmän jäsenten kanssa jaetun identiteetin.

      Nuori tarvitsee ikätovereita ja ryhmää kehityksessään ja ryhmä on siis välttämätön nuoren identiteetin kehittymisessä. Itsenäistyvä nuori kokee vanhempien ja yleensäkin aikuisten olevan hänen itsenäistymisen esteenä. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat nuorelle paras suoja ryhmän paineita vastaan ja samalla tuo kavereita ja perhettä lähemmäksi toisiaan. Vanhemmille ”Kuulolla oleminen ” sen suhteen mitä ryhmässä tapahtuu, on tarpeen. On hyvä muistaa että nuorelle vanhemmat ja perhe ovat edelleen tärkeitä ja yhteistä tekemistä on mahdollista löytää teini-ikäisenkin kanssa.(Väestöliitto-MLL)

      Lisätietoa löytyy muun muassa osoitteista:
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/
      http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/
      Sopivaa etäisyyttä etsimässä-opas on Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemä opas josta löytyy aiheeseen lisätietoa ja ohjeita.
      Opas löytyy täältä:
      http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/5e58fffffcfd302bd32335588b8eed56/1463998300/application/pdf/11802127/vin-sopivaa-etaisyytta-etsimassa.pdf

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

    • On hyvä asia että olet kiinnostunut nuoresi asioista. Se kertoo että välität hänestä ja hänen asioistaan. Nuoret toivovat aikuisilta aitoa kiinnostusta asioihinsa sekä aikuisen läsnäoloa. Nuoret toivovat myös, että vanhemmat ja muut tärkeät aikuiset malttaisivat kuunnella loppuun saakka sen, mitä heillä on sanottavanaan (Jari Sinkkonen). Tämä on hyvä ohje myös keskusteltaessa nuoren kanssa esim. nukkumaanmenoajoista. ( Jari Sinkkonen, Nuoruusikä 2010)
      – Sopikaa säännöt nukkumisesta. Ajat, milloin mennään nukkumaan arkipäivinä, viikonloppuina, ja loma-aikoina.
      – Jos sovittuja sääntöjä ei noudateta, älä hyväksy nuoren käyttäytymistä, mutta hyväksy nuori ja näytä hänelle, että välität hänestä sääntöjen rikkomisesta huolimatta.
      – Voit keskustella nuoren kanssa unesta ja sen merkityksestä. Nukkuuko nuori riittävästi? Onko hänellä nukkumisen kanssa vaikeuksia? Mistä voisi olla apua?
      – Voit keskustella lähipiirin kanssa jos nuorella on univaikeuksia tai muuten ongelmia nukkumisen kanssa, voit saada hyviä vinkkejä muilta vanhemmilta.
      – Sovi nuoren kanssa kotiintuloajoista, jotta yöuneen jäisi riittävästi aikaa.
      – Muista että kapina kuuluu murrosikään, joka on osa nuoren kehitystä. Nuori kaipaa edelleen kuitenkin aikuista ja rajoja. Selvitä nuorelle rajojen tarkoitus. Rajat tuovat hänen elämäänsä turvallisuutta ja helpottavat kaikkien elämää.
      – Voit ymmärtää nuorta paremmin, kun muistelet omaa nuoruuttasi.
      – Sovi nuoren kanssa säännöt TV:n katselusta, internetin käytöstä ja tietokonepelien pelaamisesta: mitä ohjelmia nuoren on hyvä katsoa ja mitä ei. Hyvän yöunen turvaamiseksi televisio ja tietokone kannattaa sijoittaa yhteisiin tiloihin (MLL).
      Muista vanhempana; sinä voit mennä nuoresi huoneeseen ja sammuta hänen television tai tietokoneen jos hän ei noudata sovittuja aikoja.
      Jos asiat eivät ala sujumaan, voit ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai mielenterveys- ja perheneuvolaan, jossa yhteyshenkilönä on psykologi. Mielenterveys- ja perheneuvola antaa apua/opastusta lasten ja nuorten kehitykseen, kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

      Säännöistä sopiminen ei ole yksinkertaista. MLL on tehnyt työkirjan/oppaan vanhemmille SOPIVAA ETÄISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ. Siitä löytyy hyvää tietoa sopimuksen tekemisestä ja esimerkiksi perhepalaverin pitämisestä. Opas löytyy täältä:
      http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/be86ef6b83151675c23e960d7847aa67/1463998402/application/pdf/11802127/vin-sopivaa-etaisyytta-etsimassa.pdf

      Terveisin,
      Rovaniemen ammatikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat

Kommentointi on suljettu.